Noniin, täällä taas erittäin pitkästä aikaa. Kaikkee sitä onkin tullu taas kuvattua. Juttua siis riittää. Mistähän sitä alottais?? Elikkäis näistä kuvashommista mitä on pyydetty, niin olipahan reissut. Ensiksi kävin kuvaamassa Viljakkalan kirkkoa, Haverin kaivostornin maisemia ja haverin lomakylän rantaa. Tämähän oli just sillon kun lunta alkoi sataan ja sitähän sit todellakin satoi reilusti. Viljakkalaan mennessä lunta satoi ihan hillitysti. Kirkolle päästyä lumisade ei vielä suuresti haitannut mutta myöhemmin oli jo hieman ärsyttävää kuvata. Voi vaan kuvitella kuinka kivaa on kuvata vastatuuleen kun lumikin tulee samaa rataa linssiä vasten.
Reissusta selvittiin kuitenkin hyvin, mies sekä kamera. Laitan tähän seuraavaksi kuvia Viljakkalan kirkosta ja kerron kuvista sekä kuvaamisesta tarkemmin.
Tässä ensimmäisiä kuvia paikanpäältä. Kuvista ei välity se, että sataa lunta. Tässä kuvassa pidin tärkeenä, että kohde on suorassa. (vinoon rakennetut talot ei näytä fiksuilta.) Oli kiva kuvata kun sai olla yksin. Näissä kuvissa valotus 5sekuntia ja aukko 8.
Jos ottais vielä pienemmällä aukolla (isommalla f-arvolla) voisi ottaa vielä pitempiä valotuksia. Mutta näin säästää aikaa. Ei kuitenkaan ole aikaa valottaa jokaista kuvaa 15-20sekuntia. Toisaalta tässä olisi toiminut myös tähti-filtteri(en omista) jolla olisi saanut katuvalot tähtimäisiksi. En kuitenkaan halua, että ne olisi kuvassa tärkeinpänä.
Tässä kuvassa saattaa olla hieman kirkko vinossa mutta se erottuu vain jos katsoo tarkasti. Hankaluutta sommitteluun tuli hautausmaan useista puista. Puita oli paljon ja monta vierekkäin. Piti siis vaihtaa useasti paikkaa ja katsoo sopiva väli josta sai kirkon hyvin näkyviin. En tykkää jos keskellä kuvaa tönöttää iso koivu ja kuvattava kohde on sen takana. Herää kysymys kummasta on otettu kuva, puusta vai kirkosta?
Tämän kuvan ottohetkellä meinas valahtaa ruskeet lämpöset punttiin. Luulin olevani yksin. Aikasemmin katsoin, että kirkontornin ovet on auki tai jääny vahingossa auki. Ne olikin tarkotuksella auki. Hetken siinä asettelin kameraa ja sommittelin, kunnes KAJAHTI kirkonkello. Siinä oli sit se hetki kun pelästyin ja säpsähdin oikee huolella. Siinä samalla tajusin et tuolla on joku soittamassa kelloja enkä olekaan yksin. No hetken siinä kuuntelin kellojen soittoo ja poistuin seuraavaan kuvaus kohteeseen, rantaan. Tästä kuvasta tuli loppujenlopuksi mustavalko-HDR.
Työkaverini ajoohjeita noudattamalla löysin tieni tälle rannalle. Täällä oli todella vaikeeta tarkennuksen kanssa. Ei ole valoo tarpeeksi ja ainoo selvä kohde on tuo lomakylän Casino. Saa tästä ny ainakin käsityksen, että on rannalla. Tässä kohtaa lunta myös satoi jo hieman enemmän. Valotusaika tässä on 13sekuntia ja aukkona 3.8.
Tässä kuvassa olisi ehkä saanut olla sommittelu hieman eri. Horisontti olisi saanut olla hieman ylempänä ja etualalla oleva vene olisi tullut hieman paremmin esille. Näin jälkeenpäin oppii myös asioita. Enskerralla sitten tämä osataan. Tuo vene kuitenkin jo kertoo, että ollaan veden äärellä. Muokkasin tämän mustavalkoiseksi jotta tästä välittyisi rauhanomainen tunnelma. Näistä maisemista sitten siirryttiin sinne kaivoksen läheisyyteen. Sitten satoikin jo reilusti lunta ja homma vähä vaikeentui.
Tähän kuvauspaikkaan pitikin sitten jo vähä möyriä. Tämä kaivoksen alue on aidattu ja tavallaan kiellettyä aluetta sinne kuulumattomilta.(just joo, kuva kertoo ettei se aita mua estäny). Tämä kuva on otettu aidan yli. Aita siis joka estää pääsyn tuohon jäälle. Vaalea alue kuvan alareunassa on jäätä ja sen alla paljon vettä. Siinä on siis se kaivos, ainakin ollu joskus. Nyt siinä on käy sukeltajat harjottelemassa. Halusin siis sen aidan pois kuvasta ja pistin kameran jalustalla korkeimmalle mitä se antaa nostaa. Siittä sitten muutama kuva ja aidan alta pois. Olisi tehnyt mieli lähtee kiertää tuota reunaa mutta sen verra tuntu yksinäiseltä etten viittiny lähtee leikkii hengellä. Aidassa oli kyltti (SORTUMIS VAARA!) Ei kiitos, en mene pitemmälle.
Tänne torninjuureen löysin hyvän reitin aidassa olevasta aukosta. Oli sen verran iso aukko, että siittä huomasi sen tekemällä tehdyksi. Kiitos siittä siis. Ei muutakun kamera kainaloon ja ylös rinnettä taskulamppu kädessä. Ylös päästyä olikin sit taas ongelma. Valo. Sitä kun ei ole ja lunta tulee melkosesti. Koitin toisesta kulmasta ottaa kuvaa tästä tornista mut se ei onnistunu ollenkaan kun kamera ei saanu tarkennusta ja en viittiny sitten leikkii enää pitkää aikaa ton tarkennuksen kanssa. Vaihdoin paikkaa ja päädyin tähän tornin lähelle. Tästä kuvaaminen onnistui. Otin muutaman valotuksen ja sit lähdin takasin autolle. Valotusaika 20 sekuntia ja aukkona 3.5. Kuvaa on muokattu ja vaihdettu tyyliksi seepia.
Nämä kuvat plus muutama muu päätyivät työkaverini seinälle kehyksiin. Kiitos siittä Niinalle, että sain tehdä tämän. Oli erittäin opettavainen ja mielenkiintoinen reissu. Kesällä teen tämän saman sitten uudestaan.
28.1.2014
Toisena kuvauskeikkana olikin sitten Tarun ja Anteron häät. Pari vihittiin maistraatissa 14.1.2014 ja itse juhlat oli 18.1.2014 Näistä kahdesta päivästä alla muutama kuva.
Oli ilo ja suuri kunnia päästä kuvaamaan Tarun ja Anteron hääseremoniat. Nämä kuvat lupasin parille häälahjana. Olin hieman yllättynyt kun Taru pyysi minua kuvaamaan heidän häitä. Tottakai suostuin heti. Pakkohan se oli. Ei tämmösiä tilaisuuksia usein tule. Pelkästään jo oppimisen innolla lähin valmistautuun tulevaan. Netistä vähä googlettamalla hääkuvia ja jotai juttuja lueskelemalla. Sit löysin puhelimeen sovelluksen jossa oli todella monta erilaista hääkuva poseerausta. Harmittavasti ulkona kuvattaessa oli todella kylmä keli joka rajotti sitten sen kaiken luovan puolen. Olisihan se ollut todella hauskaa pistää pari heitteleen lunta toistensa päälle tai tekeen lumienkeleitä hankeen. Kylmyys ja vähäinen pukeutuminen määräsi tahdin. Itse tarkenin loistavasti toppahousuissa ja -takissa.
Keli oli mitä parhain. kirkas taivas ja paljon auringonvaloo. Otollinen kuvauskeli. Alotimme maistraatissa kuvaamisen. Vihkiminen oli nopea tilaisuus(max.1,5min). Siinä ei kovin montaa kuvaa kerennyt ottamaan mutta sen tärkeimmäm ainakin. Sormuksen sormeen laittaminen. Tässä tilassa otettiin myös muutama muukin kuva ja sitten suunnattiin ratinan rantaan ulkokuvauksiin.
TAHDON on sanottu ja sormukset sen myötä liiton merkiksi. Tyyli vaihdettu seepiaksi ja hieman rajausta ja terävöintiä. Tämä huone ei ollut kauheen kuvauksellinen. Mutta mitä voi odottaa kun ei olla kirkossa.
Nyt ollaan ratinan rannassa ja Takon tehdas taustalla. Tämä paikka oli parin oma ehdotus. Tämä kuva ei ole vielä valmiiksi muokattu mutta tässä tämä on tämän hetkisessä muodossa. Kuvat siis odottavat vielä sitä "viimeistä silausta".
Kuvia on muokattu ja tehty useampia erilaisia, joista on sit hyvä valita mieleisensä myöhemmin. Tässä rannassa otettiin muutamat kuvat eri kuvakulmista ja sitten itse ehdotin, että mentäisiin hatanpäälle Arboretumiin ottaan loput kuvat. Pari suostui ja sinne sitten lähdettiin.
Olin ollut itse kuvauskurssilaisten kanssa syksyllä samassa paikassa kuvaamassa ja tästä se idea sitten syntyi. Komeet oli maisemat. Auringon valo tuo kuvaan lämmön tuntua. Toisaalta se myös tuo sen kylmyyden vaikutuksen. Onneksi sentään saatiin näin komeet puitteet kuvaukselle. Koska pari viikkoa tästä hetkestä taaksepäin ei ollut pakkasta eikä myöskään lunta. Eipä olisi kauheen uskottava kuva talvihäistä jos ulkona satais vettä ja olisi kuraa joka puolella. Kukaan ei uskois, että kuva olisi otettu tammikuussa. Kuvauksessa käytin salamalaitetta apuna. Ilman salamaa vastavaloon Tarusta ja Anterosta näkyis pelkkä musta siluetti.
Tämän kuvan ajattelin olevan se "hääkuva". Pari ja morsiammen vanhemmat olivat myös samaa mieltä asiasta. Tästä olisi tarkotus tehdä pari eri versioo. Tässä kuvassa on tehosteina mustavalko, vinjetti ja reunojen pehmennys. Itse pidän tästä kuvasta todella paljon.
Hyvät on mittasuhteet puolisoilla. Kun edellisiä kuvia vertaa niin onhan noi ny samanmittaset. Ei tässä kuvassa. Toisaalta toisesta kuvakulmasta tämä olis toiminu. Jotenkin tässä on vähä huumoria. Kummallakin on varmasti jotain mielessä, kumpikin miettii jotai tosi tärkeetä, jääköön se arvailujen varaan.
Tästä tuli omasta mielestä onnistunut kuva. Katseet kohtaa, turvallisuuden tunne, lämpö ja etenkin RAKKAUS. Tätä kuvaa on vähä paranneltu jälkeenpäin. Nyt kun mietin kuvaa. Tämän olisi voinut ottaa myös tasasella maalla.
Seuraavat kuvat on juhlapaikalta Kuljun työväentalolta. Nyt osui parille hyvät ilmeet, Tykkään muokata kuvat mustavalkoisiksi koska niissä on jotain mikä miellyttää. Ehkä se värimaailma katoaa ja kaikki on tasaista tummaa ja vaaleaa. Ei liikaa värien kontrastia. Tässä on muokkauksessa käytetty vinjettiä ja kuvan terävöintiä. Sekin tässä miellyttää kun kummatkin ei katso samaan aikaan kameraan. Tämän voi helposti päätellä ettei ole poseeraus vaan ihan tilannekuva.
Ei ollu tällä kertaa häävalssia, olikin häätanssi. Tässä kuvassa on kuvaus apuna käytetty salamalaitetta. Eipä olisi tullut kuvista mitään ilman sitä. Onneks olin sen verran itseoppinut ja otin salaman mukaan. Näissä lähikuvissa oli helppo ampua salamalla suoraan ylös kattoon josta valo heijastuu tasaisesti laajalti kuvattaviin ja vältytään turhilta varjoilta.
Kuva on rajattu alkuperäisestä näinkin paljon ja tarkoituksella. Idea on, että on pari, tämä hetki, läheisyys ja rakkaus.
Tässä onkin vaan pieni osa siitä mitä tuli kuvattua. Nämä halusin jakaa muiden kanssa. Itse olen tyytyväinen suoritukseen ja opettavainen kokemus oli. Jos sitten kesällä kuvais yhdet toiset häät ja jos sillon olis jo parempi objektiivi. Mielenkiinnolla odotan mitä sanottavaa kuvauskurssin opettajalla on näistä kuvista. Kaikki positiivinen ja negatiivinen palaute on tervetullutta.
Sitten onkin seuraavaksi tiedossa kuvausreissu Hämeen linnaa kuvaan hämärässä. Toivottavasti tulee onnistunut reissu ja etenkin onnistuneita kuvia. Näätte sitten täällä niitä myöhemmin. Palataan siis sillon astiolle.
